Oki pisiskiwak āhkwatinaw ka iskopayihkwaw kīkway mosenikewin ohci ōma tihkitew kapakasitawepayik mweci nawac capasis ōma māmāwāyawin kihkwahaskan. mekwac ōma asiskī ahkam tihkitew espeh ōma kanmekwanīpihk, Shane māwasakaonam kikwaya ohci awa pisiskiw, pahki mīna pahki kīkway. wīya astaw ohi kikwaya nehi keyāpic ayahk yoskaw waskitasakay akwamohcikewina eta oskana oma omāmāwaw ahkwatihcikan ōma mīcowin ka nahastahk.
Osāwmohkoman okiskinohamakew kayās oskana ohci Glen Mackay mīna palaeontologist Grant Zuzula ohci White horse eki wihtamowawak eta kawapatamihk mīna kiskeyimowin ōma āhkwatihkwaw ka iskopayihk kīkway peyakwan konis ka mescitahk Steppe kihci osapacikew pisiskiw.
“namoya nitapwetin nistam,” itwew Zuzla. “nimiskawananak peyakwaw kihci mitātahtomitanaw oki Steppe kihci osapacikew pisiskiw oskana eta ōma Yukon maka ōma nikan mummified miskwamiy kayās askiy ka iskopayihk kīkway ete kamiskamihk kīkway eta ōma NWT.”
Ohi ka iskopayihk kīkway mwestas sepwetsahikatewa ete ōm kihci okimasis ohci kihcikame kewtinohk nakatāmatowin māmawipayowin ete osāwmohkoman tante wīyawaw mekwāc ōma ayāwin mīciwinka nahastahk.
Sewihtakanapay nōkwan awa pisiskiw kakeh 13,650 etahto ponewin. ōma pahkekin kesepwetsahikatew ohci nakatiyicikewin oysehcikewin eta ōma Canadian nakatiyicikewin oysehcikewin eta Ottawa. ōma oskan ka koteyihtamihk kesipwetsahikatew ete ayinisēw enowak eta Pennsylvania State University ohci genetic oyakihcikewina.
Tanta ka ohtaskanesihk: | Bison priscus (itwaniw ‘ka nanawiyihtamihk kīkway’ ahpo ‘manātsiwin sakaw mostos’) |
Kwanta wihowin: | Steppe kihci osapacikew pisiskiw |
Miskamihk eta: | Tsiigehtchic, Northwest Territories (ka mamawākamihtwaw 128) |
Tanispi | opaskowipīsim 2007 |
Miskamihk ohci: | Shane Van Loon |
Tipahipīsimwan etahto poniwin: | 13,650 askīy |
Genetic isinakosowin: | ohci ōma Eurasian kamamawakamihk ekwa ka mescitahk |
taniyekohk kisspehcak: | peyakwan kekāc eta ōma mekwācisihtawin sakāw mostos, asci piskwācaw mīna eskanak |
Ōma pisktahakihcikewia kwayask metoni ka nahastahk oskana mīna yoskisiw wasitosakay ohci awa steppe sakāw mostos fossil micimkewin wiyotisiwin ohci ōma kwayaskomowewin ōma ohci ka mescitahk tata ka ohtaskanesihk mīna ka isi nakayāskamihk eta kawikit. Ayinisēwenow kakeh kaskitawak tānsi’poko awa pisiskiw kanipit ōma kayakihcikehk oskaniwawa eta ōma ka kiskeyihtamihk radio carbon dating.
Metoni kayās oskana mīna mestakay eta ōma yikwatin ekwa mīna tapitawe miskamowin DNA - ōma iyinisewewowin ka kiskinohamākosihk osihcikewin mistkwa ohci kahkiyaw pahpitositiwa ōma peyakwayak isi poke mīna miskamowin masinatayikewin kwayaskomowewin nanitaw awa pisiskiwak kayāsohci.
otāhkekāt (nikan metararsal mīna awīyak metoni kanihitawet wayasit māmawapowin)
Ohci ayīwak nanitaw 2,000,000 askīy, steppe kihci osapacikew pisiskiw wikow eta Europe mīna Asia , pihtokewin North America nanitaw 160,000 askīy aspin. Kihci akihtāsowin ohci oi atōtamowin kiscikānisa omīcisiwak papāmacihawak Pasci ōma stepes (maskosiskāw paskwaw) ohci ōma metoni kamisak askiy kapiskihtaskiwikwikowin ayīwakes mwecinistwaw ihci ōma espici waweye askiy ka ka misinihk.
Kahkiyaw kīkway maci meskocipayiw ohci awa steppe kihci osapacikew pisiskiw nanito 85,000,000 askīy aspin ispeh ōma askīy kasiwepahk kisikāw maci cahkāyasin,isiponipayik eta ōma eskwayac ka miskwamiyohk. kīkway ka sohkahkmisimiskwomiyak osihcikewin ayīwak nawac ohci Canada mīna kewetinohk isi Eurasiapahpiskihc steppe kihci osapacikew pisiskiw eta ōma nīso ka māmawakamihtawina, peyakōma capasis nawac ohci North America ekwa mīna kotak ete Eurasia mina Beringia. pasci ōma, nīso ka māmawakamihtawina osihcikewina pitos gentic osehtawina nema kakeh kiskeyihtamowewin ōma koyakihcikehk kayās eskamik DNA.
Nanitaw 13,000 askīyaspin ōma askiy ka siwepahk kisikāw māci kisapwew mīna misimiskwamiyak māci tihkisiwak. mihcet pisiskiwak niki kakeh nahiskamōwin ōma tahkāyaw tansi isāyāwin ekwa mīna eka ka kāsikihtahk eta oyastawin ōma kisapwew tansi isikisikak mīna keyipa nawāc ka mescitahk.
Okiskinohamākew kayās oskana ohci ōma kihci okimasis ohci mistamek kewetinohk nakatamatowin māmawapayiwin pētanowa ohi āhkwatikwaw sakāw mostos kaiskoayikwaw kīkwaya ete ōma micim ohci eta kayahk Stanton pahpsikihtaskkewin ahkosēwkamihk tanita otatoskewak metoni mistahi nisohkamakewak ohci wīyawaw kakeh wāpahtamik pihci ōma ka iskopayikwaw kīkwaya mekwāc kanawetamihk āhkwatihkwaw.ōma okiskinohamākew kayās oskana ohci natonamak ohci tanisi isi ohci nipewin, maka mosepayowin ohci māciwin namoya miskamohk.
Kakeh wapatin eta ōma sāpwapahcikewin tahkoc nema ohi ka kawayakimisākaw eskanak ohci awa steppe kihci osapacikew pisiskiw nīkāneyihtākwan ohci ōma eskan core tetipeweskācikewin ohci aspinakanohci keratn , ōma peyakwan ka paminamihk nema nīyanān maskasiy kakeh osihtawin ohci. peyakwan ōma ohpikiwin wasakam isinasttewin eta awa mītos sakāw mostos astawak kīkway ka pimāstahk ohci aspinakan eta wīyawaw eskanak tahtaskīy.
Awa steppe kihci osapacikew pisiskiw mīna micim ohci eta kayahk sakāw mostos (Bison bison athabascae) kakeh metoni kisiwak ōma nahispihcāw. anohc sakāw mostos ōma ka misikitaw pipikwāc isāyāwin eta kewetinohk America. Kisohpikow yapew manna koskwatiw 800 esko 900 kg. Mīna awa ka misikitaw kakeh osam mistahi 1000kg. Mekwāc awa misikitiht sakāw mostos yapew kakeh esko ayaw nanitaw nīso metres eta mitihtiman taniyikohk ka iskosihk,steppe sakāw mostos yapew kakeh nawāc misikitiew.
Tanta wīyawaw metoni pitos ekwa ōma nahispihcaw ohci wīyawaw eskanak. Ōma siswewepinamihk ohci ōma eskanak ohci ōma Tsiigentchic steppe kihci osapacikew pisiskow osam mistahi peyak metre, mekwāc nema ohci awa kisopikowin yapew sakāw mostos mīna apihtaw ohci ōma. Sakāw mostos antiœuus, ōma aniskoc ohciwin ohci awa steppe kihci osapacikew pisiskow ayāw apisasikwaw eskanak maka namoya meoni apisasikaw peyakwan anohc kīkway kespayik sakāw mostos.
Eta Paleolithickawihkwehcipayik sopekahikanan, steppe kihci osapacikew pisiskow nōkosiw peyakwan wīyawaw ayāhtaw nīso ka piskwāhcakwaw. Wiyawāw misakwaw kasokāpewihk mikwayaw ka piskwāhcak ekeh ka itāpastik misakame wīyawaw mispiskwan, piskisihtinikewin ohci wīyawaw kaskitewaw mestakaya. Ōma ka piskwāhcak oyahiwewin mekowin wīyawaw ōma ayāwin kasohkāpewihk sohkeyāskwahikewin ka takonakwaw ohi ka misakwaw eskanak. Ekwa mīna pakitawewin wiyawāw kōpinakwaw ostikwaniwawa ispimihk,ōma nahiskamowin nema nīsohkamākewin wiyawāw kawapatakwāw petastamohtewin Pleistocene American mistahkesoweta wiyawāw maskosiya ka isi nakayāskamihk.