Metoni kayās pisiskiwayāsis, metoni kayās ācimowina

Deetrı̀n’ Ehchı̨ı̨ K’ı̀t • Raven’s Beds

Awa steppe kihci osapacikew psiskow ka iskopayikwaw kīkwaya kimiskatewa ciki nisto pahahkāpamew kīkway kawayahk eta ōma sonisipihk ohci ōma Arctic mihkwak sīpīy. ete ōma Gwichya Gwich’in, ohi ka kaskiyhtamāyāhk mīna kiskeyihtamowin ōma Deetrı̀n’ Ehchı̨ı̨ K’ı̀t, kīkway ka itwestamakehk ohci “kahkakiwak onipewina” Gwich’in ācimowina nanitaw kahkakiw petotemakan ohci ōma kayās espeh pisiskiwak mīna ayisiyiniwak kakeh meskotonakwaw wiyawāw tansi kīsenakosihtaw mīna ka pikiskwatōtaw. Wiyawāwn kiskeyihtamahiwewin kahkakiw wīya peyakwan isāyāwin –kiskeytamihk nahiwewin mamahtāwisiwin maskawisewin mīna kanahihk metoni mistahi ohci wīya mamihcimisown mīna kaskihtawin kakeyaskiskowin.

Ōma peyak ohci ācimowina, kahkakiw tapwetasow ohci wīya mamihcimisowin sipwetew kanitow ka wiyasihkamakehk ohi sihkihpak (kokiw nīpīy pīwāyisisak) eta ōma wanihtak wiyawāw katawasiwin. mekwāc kahkakiw espayihk ka wayasihkamakehk ohi sihkihpak eta ōma paskohkasiwihaw wiyawāw katawasikiwaw piwāya wīya kahtitinaw ohci oki sihkihpak ka kakwāyakatahk kīsisowin mīna waneyihtaw wīya piwāyisisokot. Deetrı̀n’ Ehchı̨ı̨ K’ı̀t ōma ayawinawa kahkakiw astiypayiw ohci wīya wisakihtamowina mīna kayisewina tansisi wīya kaweh otinak wīya piwāyisisokot.

Nitohtamowin ete awa Gwich’in ātayohkan ohci awa kahkakiwak onipewina ōma tansi ka kehpi isipamatisihk kayahte ohci wehtamowin ohci Annie Norbert, mīna ayamihtawin ohci Alestin Andre (English) mīna ayamihtawin ohci Karen Mitchell (Gwich'in).

Eyokoci ōma tepeyimowin nema awa steppe kihci osapacikew pisiskow eskwayāc ayiwepwin ōma Deetrı̀n’ Ehchı̨ı̨ K’ı̀t, ahpo cī kahkakiw skimew ekoti isi wīya nipowin asci wīya ka wiyasikamakehkwin.

The Mammoth and the Mouse

Ekwa mīna kotak Gwich’in acimowin ohci ōma ka ispayik awa kahkakiw,awa kihci osapacikw pisiskow nokosiwin peyakwan awīyak mistahi ispihteytakosit eta ōma acimowin aa oskāyiseyenow natonikewin kakesimiwewin ohci wīya sisimaw eta tante miskamihk kīkway ka osihcikakeh ka osehtaht akaskos awa osismāw,awīna ōma kmōtisiwin oyeyihcikewin ōma nipowin ohci awa oskāyiseyenow sipwetisahwew eta ōma askīy ohci awa kihci pisiskowak ka miskahkwaw oskan ohci osehtawina ostikwan akaskosak.

Ka ohtiskawkaawihk asci nipahtākewin awa kihci osapacikew pisiskow, awa oskāyiseyenow kakwecimew ohi āpakosis ohci nisohamowin itwew “apisisin āpakosis, kīy ispimhk pahta nema pisiskow otahkekat. Itōteh eta ōma wīya wiyawiwin mīna paskata māwkankan esko kīya tōteyin eta eyoko kihcina mitehyapiy kīya kakeh otinin mihcet ohci mīcowin.”

Awa apisisit āpakosis itōtam ōma mīna nipahtākewin awa kihci osapacikew pisiskow esko ōma anohc kisikāw, kīya kakeh waoatin apisisahikwaw āpakosis ayetiskiwina eta ōma wawikanana ohci misikitaw pisiskowak

Mwestas ka ohtiskawkapawihk ayīwak nawinaskākewin ka māwasakonam akaskohkana mīna opiwaya awa oskāyiseyenow osihtaw ōma akaskos mīna apācitaw ohci ka nipaht awa macātisowin osisimāw.

Atachuukąįį

Asci oki Gwich’in, mihcet kotakak Dene wihtamohk ācimowina ohci kayās eskamihk espeh mistapew amiskwak ka wikitaw ōma askīy. oki amiskwak eki mistahi ka kostamihk kīkway eta oki Dene kahkiyipah apacihtataw wiyawāw mistapew osoya camohkahamak ōma nīpīy mina kotapiwepiskamohk ōsisa.

Atachuukąįį, ōma Dene tansi kesihtwahk onāpehkāsiw nawaswew mīna nipahew ohi mistapew amiskwak nanaway ōma ka osihtahk ōma askīy miyonohk kayahk ohci ayisiyinowak mihcet kiskinawatsehcikewin natokonakosowineta ōma NWT ōma tansi kisenakwahk kīkway ohci Atachuukąįį’s sohki kociwin ashtitaw oki mistapew amiskwak mīna anohc ekwa masinihcekewin hci astahk wihowina nema nitawi kiskiswin k6kway ketahkamekahk miskwamiy etahtoponewin fossils ohci mistapew amiskwak wihtamakonanak nema wiyawāw metoni miskitaw peyakwan kasate maskwak mīna ayāahknikan mipita (front teeth) nehi ayīwak nawāc nīyānanosap cm kinwakaw peyakwan asci misipisiskewkihci osapacikew pisiskow mīna mihcet kotakak miswamiy etahtoponewin tanta ka ohtasanesihk mistapew amiskwak ka mescitahk nanitaw 10,000 askiy kayās.

Metoni ōma tamamaskatamhk ka māmitoneyhtamihk oki aniskāc wahkoākanak ohci Dene kakeh ayāwak sīsīkoc nakiskātowin mistapew amiskwak, mīna nema wiyawāw kiskeyihtamowin ohci wiyawāw ōma asiwinamowin sapohci ākihcikewin osehcikewina.

Beringia

Mekwac ōma eskwayac misismiskwamiy, ekwayikohk ohci ōma askīya nīpīy maci āhkwatin eta ōma kihci miskwamiya akotakonew kewitinohk kihcimohkoman mīna Eurasia kakeh espayiw ōma mistahi kītiyihtakwahk pahkitin ōma kicikamiy tahtakwāw. ōma mosenikewin ōma kihcikamiy ohci ōma misiwaskamik ohci etah ka sākāstek Asia mīna pahkisimōtahk isih kewitinohk kihcimohkoman, askomohcikan ōma ispehcakaskīy asci kwayakimisak askīy, nīpīy ohci tihkitew miskwamiy ka iskipek ōma kihcikamiy mīna osehtawin ōma Bering Strait. ōma kihcikamiy eskopeyak ahpo wiyawāw mekwac ōma kisinakwak nanitaw 6,000 askīy.

Ōma miskwamiy-pihkohowin kisinawatsehcikewin ohci Beringia eyokōma nakisk ka pesēwikamik ohci pakwataskamik kiscikānisa mīna pisiskiwak nema kakeh pimātisiwak ōma yōtinasowin, peyakwāyak metoni kihci kewitinohk pahkwataskamikaw isāyawina. ōma Tsiigehtchic steppe sakāw mostos wikow eta ōma metoni etah ka sākastek eskwayak ohci Beringia. Ōma kiskeyihtamohiwewin nema ahpo ciki ōma eskwayak ohci ōma misimiskwamiyak, ōma micimohci eta kayahk ecology eyoko wiyotisiwin eywayikohk ka nīsohkamātowin mīciwin kiscikānisa peyakwan sakāw mostos. ayisiyiniwak mīna wikowak eta Beringia mīna okiskinohamakew kayās oskana ohci ayāwin eta Siberia, Alaska, mīna ōma Yukon mīciwin ka nahastahk ohci wiyawāw māciwin mīna kotak waskawiwina.

Beringia eta ōma metoni kisipanohk nanitaw 20,000 askīy.

Kihci osapackew pisiskow Steppe

Steppe sakāw mostos wikow pihci ōma ecosystem nema ayīwak pematisiwina eta kewitinohk anohc. meskoc ohci ōma sakāw ahpo pakwataskamik, miskwamiy kayās ohci Beringia eyoko ōma metoni ka misak askīy misiwepaskwāw, ahpo steppe. ka sestakowik kihci osapackew pisiskowak, piskwāwikanewatim, mistatim, mīna sakāw mostos metoni miyopayowin eta ōma kiskinawatsehcikewin. wiyawāw ka iskopayik kīkway eyoko mihcetwāw micowin ka nahastahk eta yikwatin asiskīy, kiskinohtahiwewin ayinisēwenowak ka isiyihkatakwaw Beringia ‘ōma miskwamiy kayās ohci miskamowin wapahtehiwewikamik.’

Ōma wicehtowin tastawāyihk steppe ohpikowin mīna misikitaw miskwamiy kayās ohci ayisiyiniwiwin eyoko kiskinohtahiwewin ayinisēwenowak ka isiyihkatakwaw ōma isi nakayāskamowin awa kihci osapackew pisikow steppe. ōma askīya ka siwepahk kisikāw ohci Beringia eyoko metoni pastew mīna yōtin, ka maci asiskīwan isāyāwin ōma nīpin asci mawaskakopayow ohci mosis asiskīy mīna kona papestin ōma pipon ekota atiht mitōsak ahp sākāhikana, maka ōma nīpin ōma misiwepaskwāw ohpikowin eyoko pahpitos kīkway, mīna ewakomīna nīpisewahtikosa mīna ōma pīsimoyāpiy ohci pakaskasināsekwaw pipikwāc wāpikwaniya. oki nisto mawaci peyakwan misikitaw pisiskowak eyoko sakāw mostos, mistatim, mīna kihci osapackew pisiskowak, kahkiyaw eta ka pemacihisot pisiskow nahiskamowin ka mīcitaw maskosiya.

Ōma kiskinowāpahtehiwew wapatamihk ōma pahpitos kīkway ohci miskwamiy kayās ohci pisiskowak, osehtawin ohci ōma mamawintohk askekiskeyitamowin mamawehitowin eta 1972. Kakeh kīya wapatin awa ayisiyiniw macīwak wāsakāpayit awa mistapew asiskīy ka kihtimht?

Mescitawin

Ohi kīsopew tansi isikisikak nema masinakatewa ōma eskwayāc ohci ōma miskwamiy etahtoponewin pimitisahkatew ete kespehtaskkewik ecosystem meskocipayiw mīna ōma ka mescitinitaw ohci mihcet pisiskowak ohci ōma kihci osapacikew pisiskow steppe.

Atiht ayāwin wihcikewina nema 70% ohci kahkiyaw pisiskowak kosikwatitaw ayīwakes 40kg. maci mescitahk.

Ōma kewetinohk America mihcet tanta ka ohtaskanesihk ohci mistatim, piskwāwikanewatin, mīna ka kihtimihk. Wayan kihci osapacikew pisiskowak, misipisiskew namatewekewa, American mistahkesowak mīna mistapew amiskwak mīna ka namatakohk tan’sipoko atiht tanta ka ohtaskanesihk peyakwan awa sakāw mostos mīna amisk pimatisiw eta kewetinohk America ōma apisasikwaw tansi kisenakwahk kīkway.

espeh ka siwepahk kisikāw kisopwew eta ōma miskwamiy etahtoponiwin ōma askīy maci sāopew mīna awa kihci osapacikew pisiskow steppe ka meskotascikehk ohc nipisewahtikos pakwataskamihk mīna sakāwa nikiskeyihtinan anohc ōma kisopwewin a isi nakayāskamihk espayiw mistahi ayīwak āhkosēwkamik ete pisiskowak nema ohci peyakwan ekwa apiskoc atihkwakasci

ohi meskocipayowina mīna ka mescitahk eta ōma kewetinohk peyispayiw oskayi kanahipayiwin ihci kotakak pisiskowak tapiskoc wāwaskesiw mīna mōswa awinikinikan ka sowakwaw ōma Bering askīy asokon eta kewetinhk America asamīna mihcet ohci atihkwak mīna ayihkwew mostos pimitisakewin ōma kāwayinohtek ohci ōma miskamew waces akamehk ōma kewetinohk American Arctic mīna eta ōma Greenland.

Awa kihci osapacikew pisiskow, peyakwan mweci kotakak megafauna, nimatakon ka mescitahk ōma kewitinohk kihcimohkoman asci ōma eta ka iskopayik ohci ōma eskwayāc miskwamiy kayās ohci.